Hei kaikille!
Olen 24-vuotias, ammatiltani laboratoriohoitaja.
Ratsastusharrastukseni juurtaa juurensa aina 90-luvulle asti, jolloin isäni kesäpaikalle tuli kesäksi hoitoon poni sekä pv-varsa. Ponin kanssa harjoittelin satulassa istumista omistajan taluttaessa ponia. Olen kuitenkin jo nuoresta pitäen ollut pitkä ja poni kävi minulle pian pieneksi.
Naapuriimme muutti vuonna 2001 ex-ravuri suomenhevonen. Aivan ihana tapaus, jota sain aina viikonloppuisin käydä hoitamassa ja ratsastamassa.
Näistä alkoi sykäys ratsastusta kohtaan ja sain luvan ilmoittautua kotimme lähellä sijaitsen ratsastuskoulun tunneille, jossa alotin (ihan oikeasti) ratsastuksen opettelun ollessani 13-vuotias. Tunneilla käyminen oli minulle ihana tapa saada viettää aikaa hevosten parissa. Erityisen mieltynyt olin jo tuolloin suomenhevosiin, mutta löytyipä tallilta myös pv-tamma joka oli ehdoton suosikkini :) Tuntien ohella kävin edelleen ratsastamassa suomenhevosruunalla isäni kodin naapurissa aina viikonloppuisin.
Peruskoulun päätyttyä muutin uudelle paikkakunnalle ja ratsastus jäi vähemmälle. Kävin toki silloinkin epäsäännöllisen säännöllisesti ratsastustunneilla sekä satunnaisesti myös omatoimisesti ratsastamassa maastossa. Ratsastus kuitenkin jäi tauolle lukion ohella.
Muutimme lukion jälkeen mieheni kanssa pääkaupunkiseudulle opintojen perässä. Nyt oli rahatilanne tiukilla eikä minulla ollut enää varaa käydä ratsastamassa. Opintojen helpottaessa jatkoin kuitenkin ratsastusharrastusta käymällä säännöllisesti (1-2krt viikossa) Kolmikulman tallilla Sipoossa. Tunneilla oli terapeuttista käydä.
Tästä lähtikin ajatus oman hevosen hankintaan. Ja vasta nyt olen ymmärtänyt mistä ratsastamisessa on kyse (vihdoin ja viimein). Domino on opettanut minulle valtavan paljon, vaikka olemme tunteneet toisemme vasta kesästä 2010.
Paljon on seikkailuja edessä!
